Näytetään tekstit, joissa on tunniste ruoka. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste ruoka. Näytä kaikki tekstit

perjantai 13. marraskuuta 2015

SAPE KOKKAA // SALAATTI OHUKAISET


Tarkoituksena oli kuvata teille pinaatti ohukaisten ohje mutta valmistusvaiheessa tulikin pieni mutka matkaan. Edellisiltana päätin että seuraavan päivän ruuaksi voisin tehdä pinaattilättyjä,pakasteessa ei kuitenkaan ollut yhtään pinaattia eikä tuorettakaan jääkaapista löytynyt. Aamulla päiväkotireissun jälkeen lähdettiin nuorimmaisen kanssa kohti lähellä sijaitsevaa kasviskauppaa pinaatin toivossa. Eihän sitä sieltäkään enään löytynyt joten päädyin ostamaan field saladia,yritin googlailla millä nimellä tämä salaatti on suomessa mutta ainakaan peltosalaatin nimellä en löytänyt. Kun soseutin salaattia mietin mielessäni että mikähän fiasko tästä taas syntyy sillä haju oli juuri sama kuin kesäsin nurmikon leikkaamisen jälkeen. Kokeilin kuitenkin muutamaan ohukaiseen miltä maku maistuu ja itsekkin yllätyin sillä maku oli todella hyvä! Hostpapa ei olisi arvannut että ohukaisissa on jotain muuta kuin pinaattia ellen olisi sitä hänelle sanonut joten maku oli todella samanlainen kuin ohukaisten pinaattiversiossa.Tälläkin kertaa huomasin että ruuanlaitossa kannattaa ottaa "riskejä" eikä aina orjallisesti noudattaa ohjeita. Salaatti ohukaiset nimenä kuulostaa todella erikoiselta mutta en keksinyt parempaakaan ja jos salaatin suhteen on liian epäileväinen nämä voi aina tehdä myös pinaattiversiona. :D




Ainekset:

- 8 dl maitoa

- 1-2 tl suolaa

- 4 dl vehnäjauhoja

- 1-2 rkl voisulaa

- 150-200 g tuoretta jauhettua pinaattia (myös pakastepinaatti käy hyvin tai kuten minä tällä kertaa käytin salaattia.)

- 1-2 kananmunaa

- 1 tl sokeria

Paistamiseen: 

-voita




Valmistus:

-Mausta kylmä maito ja vatkaa joukkoon vähitellen vehnäjauhot.

-Lisää joukkoon voisula.

- Taikina saa seistä noin tunnin verran jotta jauhot turpoavat.

- Taikinan "seisomisen" jälkeen lisää joukkoon peratut,huuhdotut ja jauhetut pinaatinlehdet. Itse käytin jauhamiseen ihan vain tavallista sauvasekoitinta ja hyvin hoiti asiansa.

- Viimeisenä vielä taikinan sekaan lisätään sokerin kera vatkatut kananmunat.

- Sitten paistamaan! Kuumenna ohukaispannu,ruskista rasva ja paista koeohukas. Tarkista samalla suola-ja jauhomäärä.

- Jatka paistamista taikinan loppumiseen saakka ja nauti lämpimät ohukaiset esimerkiksi puolukkahillon kera.












 Aikasemmin olen tehnyt näitä pakastepinaatilla ja en oikein osaa sanoa kumpi versio oli parempi. Tällä kertaa mulla tais tulla vähän liikaa suolaa joukkoon joten ohukaiset oli melko suolaisia mutta muuten tosi hyviä ja nopeita valmistaa,suosittelen kokeilemaan! 



-Saija

maanantai 9. marraskuuta 2015

SATURDAY WITH ME


                              07:00


Kello soi epätavallisen aikaisin (viikonloppu aamuksi) jo seitsemältä sillä oli aikainen lähtö reissun päälle ja mun piti käydä suihkussakin. 


7:00-7:30 

Herättyäni selasin vielä instagramin,snapchatin ja whatsappin läpi jonka aikana sain viimeisetkin unihiekan rippeet pyyhittyä silmistä.Mun pitäis päästä eroon siitä tavasta että viimeisenä asiana illalla katson puhelinta ja saman teen myös aamulla..




Suihkuun pääsyä odotellessani leikkasin ja viilailin kynsiä (yritin epätoivoisesti kuluttaa aikaa..) Lopulta pääsin vähän jälkeen puoli kasi suihkun puolelle ja pienellä kiirellä kävin pesemässä hiukseni jonka jälkeen rasvasin ihon yms.



7:45-8:30 

Meikkaamisessa oon kaikkea muuta kuin mestari ja saan yleensä meikkini hoidettua todella nopeasti.Kiireessä se on hyvä juttu sillä sain suhteellisen normaalin näköisen meikin noin kymmenessä minuutissa,mitä nyt eyelinerit oli pitkin luomia mutta mitäs pienistä.:D Meillä oli tosiaan tarkoitus lähtä reissuun jo puoli yhdeksältä ja menin aamupalalle 20 yli..Olin ajatellut että keitän puuron sillä sen saa nopeasti alas mutta päädyin syömään sämpylöitä kuten muutkin. 


8:40-9:40

Määränpäänä oli tällä kertaa Münster! Host mamalla oli Münsterissä jokin työjuttu ja hän kysyi että haluaisinko lähteä samalla kyydillä sinne kiertelemään kaupunkia,totta kai halusin. Oltiin vähän ennen kymmentä perillä eli kovin pitkä välimatka ei ollut kyseessä.











  10:00-12:00 

Perille päästyämme hostmama lähti kohti työjuttuaan ja päädyin kiertelemään keskustassa. Oikeastaan ensimmäisenä asiana kävelin Zaraan ja päätin että mun on ostettava nyt viimeistään itselleni käsilaukku,sillä kamera painoi kaulassa ja pikkulaukkuun ei mahdu niin hyvin tavaraa. Olin niin "fiksu" kotoa lähtiessäni etten ottanut isoa käsilaukkua mukaan ollenkaan ja vaikka täällä oon yrittänyt sitä täydellistä yksilöä joka kaupasta etsiä niin mitään varteenotettavaa vaihtoehtoa ei ole osunut silmään. Onneksi Zarasta kuitenkin löytyi suhteellisen kivan näköinen laukku joka helpotti ainakin tavaroiden kantamista kummasti,eikä kamerakaan vesisateella kastunut kun oli vähän suojaa päällä. Kävelin tosi paljon noinkin lyhyessä ajassa ja viimeiset tunnit istuskelinkin jossain penkeillä joko ulkona tai kauppakeskuksissa kuluttamassa aikaa.(Mitä mulle on tapahtunut kun ei ees shoppailu enään kiinnostanut?!)




Puhelimen navin kanssa kuljin paikasta toiseen etsien ruokakauppaa sillä pikkunälkä pääsi iskemään.Kerrankin vähän ennen totaalista turhautumista huomasin että kadun toisella puolella on jokin pulju mistä sain ostettua suklaapatukan ja vesipullon. Suomalaisuuteni tuli esiin taas kunnon junttiutena kun kauppakeskuksen penkeillä yritin saada uudesta laukusta sellaista kankaista lenksua (?) hampaillani pois,enkä todennäköisesti näyttänyt kovin fiksulta käsilaukun kahva suussani. Vanhempi nainen istui vieressäni ja kysyi minulta saksaksi jotain,vastasin etten ymmärrä mitä hän tarkoittaa. Nainen kertoi englanniksi että voin mennä kassalle poistamaan renksun laukustani ja tein työtä "käskettyä",hetken päästä kyseinen nainen seisoi vieressäni kertoen että olen aivan väärässä paikassa.. Hän vei minut oikeaan paikkaan ja sanoi että voi kysyä asiaa saksaksi puolestani,kassaneiti napsaisi renksun saksilla nopeasti pois ja mun päivä muuttui tämän naisen ansiosta heti paljon paremmaksi. Niin ihanan ystävällinen rouva,lisää tälläisiä!





12:00-13:00

Reissuun seurakseni sain ihanan Reijan joka saapui Münsteriin vähän ennen kahtatoista. Kuten whatsapp kuvasta huomaa sijainnin jakaminen ei kauheasti helpottanut kun kyseessä oli toisen löytäminen..Luulimme että oltiin lähellä toisia kun kummatkin puhelimessa sanoi että "oon tämmösellä kirkolla nyt" laitettiin kuvaa toiselle että millanen kirkko on kyseessä ja totta kai oltiin eri puolilla tätä shoppailukatua aaivan eri kirkkojen luona.. Homma meni aika surkuhupaisaksi kun epätoivoisesti yritin miettiä miten löydetään toisemme,kuljeskellen pitkin jos jonkinnäköisiä katuja ja samanaikaisesti alkoi vesisade. Lopulta kuitenkin löysimme toisemme noin tunnin etsimisen jälkeen,onneksi vältyttiin kuitenkin pahoilta eksymisiltä.Taisin Reijalle todetakkin että näin käy kun laitetaan kaks suomalaista isoon kaupunkiin.








                           13:00-15:00

Molemmilla meistä oli kamala nälkä (yllätys,yllätys..) joten ensimmäisenä päädyttiin etsimään ruokapaikkaa. Ihan lähistöltä löytyi Vapiano jossa kumpikaan meistä ei ollut koskaan aikasemmin käynyt ja koska monet ovat suomessa kyseistä ravintolaa niin kovasti hehkuttaneet päädyttiin kokeilemaan millaista sapuskaa heiltä löytyy. Tilaus systeemi meni aluksi aivan yli ymmärryksen mutta lopulta kaikki kuulostikin tosi loogiselta ja helpolta. Tilattiin molemmat pitsaa eikä valmistuksessa mennyt kovinkaan kauaa,pastajonoissa oli paljon enemmän ihmisiä joten niitä olisi varmasti saanut odottaa vähän pitemmän tovin. Pizzojen jälkeen tilattiin vielä pari kipaletta erilaisia kakkuja ja oli muuten hyviä,varsinkin toi suklaaunelma joka oli listallakin nimellä Death by chocolate.Kun on hyvää ruokaa ja seuraa niin aika lentää aivan siivillä,varsinkin kun on niin paljon keskusteltavaa.



15:00-16:30

Mun missiona oli löytää uudet farkut. Arvatkaa vaan löysinkö,taaskaan? Käytiin parissa kaupassa ja jonotettiin varmaan puolet ajasta sovituskoppeihin eikä kummallekkaan meistä lopulta tarttunut mitään uutta mukaan. No säästettiin ainakin ne vähäisetkin rahat.. Mikä siinä muuten onkaan että farkkujen ostaminen on ehkä ärsyttävintä ikinä ja juuri kun luulet löytäneesi kivat yksilöt ne ei istu jalkaan ei sitten ollenkaan. En aio kuitenkaan luovuttaa vaan uskon ja toivon että tämän vuoden puolella löytäisin edes jostain kivannäköiset uudet farkut,alkaa meinaan kohta jo hävettää kulkea noilla vanhoilla kulahtaneilla farkuilla enään missään.










16:30-17:10

Shoppailu ei kiinnostanut joten päätettiin lähteä kävellen katselemaan vähän paikkoja. Autot oli parkkerattu lähelle Aasee:tä ja jo aiemmin aamulla sen ohi kävellessäni kiinnitin huomiota kauniiseen ympäristöön joten mentiin tarkemmin katsomaan millaiselta paikka näyttää lähietäisyydeltä. Ei yhtään hullumpi vai mitä? Käveltiin meren vierustaa pitkin ja Reijan suusta kuului sanat "tuntuu aivan kuin olisi suomessa" en tiedä johtuiko se tosta tunteesta vai mistä mutta kyseinen paikka oli todella ihana ja aion ehdottomasti palata niin Münsteriin kuin kyseiseen lokaatioonkin uudestaan! Harmi kun kaunis auringonlasku ei ehtinyt tallentua kuville,mutta muistoissa se on silti ja kuvat onnistui siitä huolimatta.




17:10-18:30

Pitäisikö Aasee kirjoittaa suomalaisittan Aa-meri vai käytetäänkö yleensä kääntämättömiä versioita? No ehkä sillä ei niin ole väliä,mutta kuitenkin tämän Aaseen rannalla oli todella idyllisen näköinen kahvila-ravintola jonka ulkoterassille menimme. Tilattiin vohvelit juomisen kera sekä keskusteltiin asioista maan ja taivaan väliltä. Ulkona alkoi nopeasti hämärtymään mutta tunnelma oli silti tosi lämmin. Hostmama ilmoitti joskus noin vartin yli kuusi että lähtee tulemaan rantaa kohti. Kun hän saapui vaihdettiin vielä halauksia puolin ja toisin sekä sanottiin Reijalle heipat. Tässä vaiheessa on varmaan sopiva sauma muuten Reija kiittää sua ihanasta päivästä,mulla ainakin oli tosi mukavaa <3.





19:30-20:30

Puoli kahdeksan aikoihin saavuttiin tänne kotiin. Huomasin pöydän reunalla kortin ja kysyin hostmamalta että keneltä noin ihana kortti on tullut. Hän katsoi mua hämmentyneenä ja siinä vaiheessa olinkin jo ehtinyt kääntää korttia,se olikin tarkoitettu mulle. Rakas mummoni oli laittanut kortin tänne,mulla pääsi itkun kun jotenkin kortin tekstikin oli niin ihana,ajatus ja kaikki muutenkin <3. Syötiin myöhäistä iltapalaa ja rupateltiin kuluneesta päivästä en muista tarkalleen mutta ehkä noin puoli yhdeksän aikoihin menin omaan huoneeseen yläkertaan.






 20:30-22:30

 Huoneeseen päästyäni rojahdin samantien sängylle todella väsyneenä. Kummasti taas kuitenkin piti alkaa selailemaan somea (mikä ärsyttävä tapa..)ja siinä vierähtikin sitten tunti jos toinenkin. Kävin iltapesulla ja puoli yhdentoista aikaan sammutin valot ja laitoin hymy huulilla nukkumaan ja näköjään myös hammastahnat poskilla..

Sellainen oli mun tapahtumarikas lauantai! Toivottavasti tästä välittyi edes jotenkin realistinen käsitys tapahtumien kulusta. Ajattelin että tälläinen day with me-postaus voisi olla mielenkiintoisempi viikonloppuisin kun yleensä silloin on vähän enemmän ohjelmaa. En kuitenkaan näe mitään ongelmaa siinä ettenkö voisi myös jonain arkipäivänä kuvata tälläistä,jos jotakuta vain kiinnostaa. 


-Saija


perjantai 6. marraskuuta 2015

LOKAKUU

Huh mikä homma tässä postauksessa olikaan..Aamupäivällä muokkasin ensin kuvia n.puoli tuntia jonka jälkeen yritin ladata niitä tänne blogin puolelle tunnin verran,eikä onnistunut?! Illalla sama homma mutta lopulta onneksi onnistui. Ajattelin siis tehdä tälläisen jonkun näkösen kuukausikatsauksen lokakuusta,varmaan puolet kuukauden tapahtumista oon jo unohtanut mutta tässä ainakin jotain niistä.  

 

Lokakuun alkuun sijoittui tämä meidän octoberfest reissu,tarkempaa tietoa reissusta löytyy pari postausta takaperin.Kerta kiellon päälle kuitenkin: oli ikimuistoinen reissu jota ei varmaan ihan hevillä tule unohtamaan. Tuolla reissun päällä menetin viimeisetkin hermoni tohon ensimmäisessä kuvassa näkyvään matkalaukkuun..Laukussa on vain kaksi ratasta joten sitä ei voi kuljettaa muuta kuin perässä vetäen eikä muuten ole mukulakivityksellä mitään maailman mukavinta hommaa kun laukku pomppii pitkin maita ja mantuja..Muutamaan otteeseen taisin reissukaverillekkin mainita etten enään ikinä lähde ton laukun kanssa mihinkään. :D Tänne "kotiin" päästyäni klikkasinkin heti nettikaupasta uuden käsimatkatavaralaukun ostoskorin kautta kotiin.


Kuukauteen kuului totta kai myös sitä olennaista eli lasten hoitoa. Lokakuu oli mun toinen kuukausi saksassa ja se ehkä kuvasti paremmin todellisuutta entä ensimmäinen,sillä niin sanotusti se honeymoon oli ohi ja todellisuus alkoi monen asian suhteen tulla vastaan. Tapahtui myös jotain mitä ennen tänne tulemista toivoin että ehtisin näkemään;pienempi pojista otti ensiaskeleensa. Oli kyllä niin ainutlaatuinen hetki ettei varmasti aivan heti tule mitään vastaavaa kokemaan. Muistan vielä kellonajankin milloin tämä tapahtui ja itkuhan siinä pääsi kun oli jotenkin niin häkeltynyt.Ensiaskelten lisäksi tänne tuli samana päivänä ensilumi,vaikka lumi ei maassa pysynytkään kuin puolen päivän verran oli ihanaa huomata kuinka innoissaan lapset siitä oli. Harmi että täällä ei esimerkiksi joulukuussa ole lunta ollenkaan sillä varmasti ois lapsillekkin mielenkiintoisempaa touhuta pihalla.Lokakuussa sai myös ihailla aivan ihanaa ruskaa mikä on täällä kuulemma harvinaista sillä yleensä lehdet tippuvat vihreinä(?) puusta eikä sen kummempaa ruskaa näy missään. Kävi siis hyvä tuuri kun juuri tänä vuonna sattui olemaan todella upeat ruskan sävyt täälläkin.



Sain erittäin mieluisia ja odotettuja kylästelijöitä tänne nimittäin oman äidin ja siskon ♥.  Aluksi suunniteltiin että oltais lähdetty johonkin reissuun viikonlopuksi mutta päädyttiin viettämään yhteinen aika täällä mun nykyisillä kotikonnuilla. Eikä muuten yhtään haitannut sillä sai ainakin täysin rinnoin nauttia toisten seurasta eikä meillä tekemisen puute täälläkään yhtään kertaa tullut vastaan vaan oltiin kokoajan jossakin menossa. Oli myös varmasti heille mukava että näkivät millaisella seudulla elän sillä jos oltais lähdetty reissuun se ei ois vastannut yhtään sitä mun arkiympäristöä.


Shoppailtiin,kierreltiin kaupunkia ja syötiin hyvin. Sisko löysi yhdestä kaupasta tota tubble gum purkkaa ja sitä oli pakko ostaa sillä syötiin tota aina lapsina. Molemmilla oli suut täynnä tota purkkaa hyvä kun leuat ees liikkui mihinkään suuntaan,näin lapsina siis.:D Sunnuntaina kierreltiin tätä kylää ja katseltiin muunmuassa paikallista tyyliä rakentaa taloja.Käytiin myös paikallisessa leipomo/kahvila/vihannesmyymälässä. Päätettiin tilata erilaisia kakkuja testiin ja katsokaa tota juustokakun kokoa?! Ihan järjetön. Pelkästään tollanen pala ois jo riittänyt mutta eihän me tajuttu että saksassa toi kakkupalan kokoluokka on vähän eri luokkaa entä suomessa. Sisko taisi mainita että kaikista parhain "kokemus" oli just toi paikallinen myymälä sillä sieltä sai ehkä eniten sellasta oikeeta käsitystä millaista seutua tämä on. 



Ruumassa ollut matkalaukku oli täynnä kaikkea tavaraa mulle ja mitä herkkuja sainkaan tänne.:p Kohta noista taitaa olla enään muisto jäljellä mutta kyllä suomi herkut vaan on niiiin hyviä. Kuvasta puuttuu vielä ruisleipäpussi jonka leivät oli aivan ihanan tuoreita eikä ole muuten varmaan aiemmin ruisleipä maistunut niin hyvältä.

Perheenjäsenten vierailu tuli juuri sopivaan saumaan sillä tarvitsin  juttuseuraa kenelle voi puhua mitä tahansa suoraan ja sain tsemppiä tulevaan kun pääsi vähän purkamaan omia ajatuksia. 
Kun he olivat täällä mun huoneessakin oli ihanan lämmin ilmapiiri ja nauru raikasi mutta mitä sitten tapahtui kun he lähtivät? 
-Olin ihan maassa,itkin melkein kaksi päivää koska huomasin sen kuinka tyhjää tänne jäi kun he lähtivät tai ainakin mun mieli tuntui tosi tyhjältä. Kuten hostmamakin sanoi "niillä on aina vaikeampaa jotka jää entä niillä jotka lähtee" ja toi todellakin piti paikkaansa. Oma perhe on paras.



Kävin täällä Stadthallissa käsityö-/joulumessuilla josta löysinkin muutamia joululahjoja. En oo muuten ikinä ennen ostanut lokakuussa varmaan yhtäkään joululahjaa ja nyt tuntuu että oon saanut suurimman osan lahjoista jo hankittua. Ajattelin tätä myös niin että on kivempi kun rahaa lahjoihin menee aina vähitellen eikä yhtäkkiä joulukuussa omaisuuksia,se ei nimittäin oo kovin sopiva kombo tän aupairin palkan kans..:D Nautin myös maisemista ja ostin/söin  ensimmäisen brezelin täällä (todella mielenkiintoista i know).


Edellisessä postauksessa kertomani halloween mahtui vielä lokakuulle ja tässä vielä muutamia kuvia reissusta. Ekassa kuvassa muuten se uusi matkalaukku ja olin aivan myyty tolle heti ensimmäisen käyttökerran jälkeen. Hinta ehkä aluksi kirpas maksaa mutta toivon että tämä yksilö kestäis käytössä pitkään ja säästyisin niiltä harmailta hiuksilta mitä aiempi laukku mulle tuotti.Ainut huonopuoli on ehkä toi valkoinen väri mutta ainakin se näyttää hyvältä (vielä). Kiitos muuten äitille joka toi ton laukun tänne ja otti edellisen mukaansa suomeen.

Oisko tälläiset kuukausikatsaukset in or out?

-Saija