Näytetään tekstit, joissa on tunniste juhliminen. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste juhliminen. Näytä kaikki tekstit

keskiviikko 23. maaliskuuta 2016

SYNTTÄRIJUHLINTAA SAKSASSA

 
  






Oltiin sovittu suomityttöjen kanssa että nähdään lauantaina ja jollain tavalla juhlistetaan mun synttäreitä. Koko päivänä kukaan ei vastannut mun viesteihin meidän ryhmäkeskustelussa ja hiljalleen aloin miettiä pienten "vinkkien" perusteella, että joku koira tohon juttuun kyllä oli haudattuna. Jenni tuli hakemaan mut metropysäkiltä ja ajeltiin heidän kotiinsa. Siellä tytöt oli vastassa ilmapallojen ja ruusukimpun kera. Sain kaulaani kakskymppiskorun ja seinällä oli happy birthday viiri (?). Tytöt oli ostaneet ruuat ja juomat kaikki valmiiksi, oli kakkuja ja itse tehty ihana kortti. Onnenkyyneleethän siinä tuli kun tajusin mitä he oli mulle järjestäneet.

Ajattelin pitkään että mun syntymäpäivä täällä tulis olemaan tosi yksinäinen ja tylsä, mutta olin kyllä niin väärässä kuin vaan ihminen voi olla. En ois ikimaailmassa kuvitellut, että mut ois yllätetty noin ihanalla tavalla. Oon niin kiitollinen siitä, että oon tutustunut näihin tyttöihin täällä ja varmasti voitte kuvitella kuinka sydämellisiä tyyppejä on kyseessä kun tollasen yllätyksenkin järjesti. <3 




Maanantaina oli tosiaan se virallinen "juhlapäivä" ja lauantain jälkeen ajattelin että mulle kelpaa paremmin kuin hyvin se, että vietän päiväni töitä tehden ilman mitään spesiaalia. Host-perhe pääsi kuitenkin yllättämään kun alakerta oli koristeltu ilmapalloilla ja serpentiineillä. Vanhempi pojista oli maalannut myös aivan ihanan kortin. Iltapäivällä host-äiti tuli kotiin kahden tulppaanikimpun kera ja jo aiemmin hän soitti kysyäkseen oltiinko me syöty vielä välipalaa, ei oltu. Perheen isäkin tuli aiemmin töistä  ja lähdettiin sitten yhdessä kohti "tuntematonta" päämäärää. Mentiin sellaiseen vähän hienompaan kahvilaan syömään kakkua. Illalla sain vielä itse tehdyn linnun, jonka siipiin oli suihkutettu hajuvettä ja laitettu mukaan rahaa uuteen hajuveteen.





Itseäni lainatakseni tässä mun maanantai-iltainen päivitys facebookista, joka tiivistää aikalailla mun ajatukset tästä kaikesta :

Vielä viime viikolla ajattelin että mun syntymäpäivä täällä Saksassa tulee olemaan ihan tavallinen päivä muiden joukossa, olin kuitenkin väärässä. Lauantaina Düsseldorfin Suomitypyt pääsi yllättämään aivan täysin, kun he oli järjestäneet mulle aivan ihanat yllätys synttärit. Tänään vuorostaan host-perhe yllätti monilla pienillä asioilla ja sai mut taas ajattelemaan kuinka kiitollinen oonkaan siitä että oon päätynyt just tähän perheeseen. Perhe jossa jokainen ihminen on täyttä kultaa.

maanantai 18. tammikuuta 2016

UUSIVUOSI





 Tulin sopivasti uudeksi vuodeksi Saksaan, ensin ajattelin että jään vain tänne kotiin köllimään sängyn pohjalle kun mulla ei ollut mitään kummempia suunnitelmia. Tytöt sai kuitenkin houkuteltua Düsseldorfiin heidän kanssaan. Jennin host-perhe oli reissussa joten oltiin uudenvuoden aatto siellä. Syötiin tortilloja ja vaihdeltiin kuulumisia. Ilalla lähdettiin Düsseldorfin keskustaan Rheinin varrelle katsomaan ilotulituksia. Mulla nousi sykkeet samantien kun astuttiin metrosta ulos ja alkoi kuulua rakettien pauketta. Düsseldorfissa ei ollut kaupungin puolesta mitään ilotulitusta vaan ihmiset itse ampuivat niitä joka suunnasta. Paukkui ja välkkyi ihan joka puolella, kirjaimellisesti mun elämäni kamalin ilotulitus kokemus oli kyllä tuona iltana. :D Mentiin Rheinin lähelle ja meno oli ihan hullua, kokoajan sai pelätä että milloin päähän pamahtaa joku kiva yllätys. Jäätiin Reijan kans jänishousuina syrjempään katsomaan (=panikoimaan) raketteja, kun muu porukasta meni "pitemmälle" joen varteen. Mukava vanha herrasmies siellä kyseli että pelottaako meitä ja hän sitten aina suojasi jos meitä tönittiin tai muuta, tuli edes vähän turvallinen olo kun oltiin hänen lähettyvillä. 




Aika aikaisin päädyttiin lähtemään jo takaisin Jennille, mikä ei haitannut ollenkaan. Jalat oli ihan kuolleena, kiitos kenkävalinnan (note to self = sisäänaja kengät ennen pitempiä kävelymatkoja..). Siellä me porukassa nukuttiin siskonpedissä ja niin tehtiin muuten kaksi seuraavakin yötä. En malttanut lähteä vielä kotiin päin ja kun oli noin harvinaislaatuinen tilaisuus (loma&paikka missä yöpyä+ hyvä seurakin vielä) niin päädyinkin jäämään Jennille sunnuntaihin saakka.



Tehtiin hyvää ruokaa, juoruiltiin, katsottiin elokuvia ja rentouduttiin. Aivan ihana pidennetty viikonloppu. Tollaisia sais olla niin paljon enemmänkin, ei tarvis tehdä yhtään mitään ja vois vaan nauttia hyvästä seurasta. Yhtenä iltana esimerkiksi laulettin spotifyn sanotuksien avulla sellaset 3 tuntia putkeen, ihan huippua. :D Tän postauksen tekstit jäi vähän lyhyiksi, mutta ehkä mun ei kannata kaikkea turhaa alkaa jaarittelemaan. 
Onko teidän mieleen enemmän teksti- vai kuvapainotteiset postaukset?  

-Saija

sunnuntai 22. marraskuuta 2015

GIRLS' WEEKEND

Matti myöhäisenä ajattelin nyt viimein kertoa vähän viime viikonlopusta. Tosiaan viime viikon perjantaina hyppäsin taas junaan ja suuntasin Düsseldorfiin viettämään tyttöjeniltaa ihanien suomitypyjen kanssa. Iltaan kuului paljon hyvää ruokaa,juoruilua,naurua ja seurasta nauttimista. Voin muuten rehellisesti sanoa että kyllä tollaset illat keventää mieltä niin paljon ja saa energiaa tulevaan. Tuntui ihan kun ois ollut suomessa kun meilläkin oli tapana aina silloin tällöin pitää kamujen kanssa tortillailtoja. Vaikka juhliminen on silloin tällöin tosi kivaa niin musta tuntuu että tykkään enemmän tollaisista koti-illoista, siitä että voi olla vaan rauhassa keskenään,ilman mitään kiirettä ja stressiä.








Jäin yökylään Sannin luo ja nukkumaan taidettiin laittaa vasta kahden jälkeen,oli niin paljon asiaa. :D Olin loppuviikosta ollut vähän "heikommassa" kunnossa pienen kuumeen vuoksi ja aamulla huono olotila alkoi taas nostaa päätään. Heräsin seiskan pintaan ja selasin hetken puhelinta,sinne oli tullut viesti terroristiuhasta,tietenkin heti paniikissa googletin kaikki mahdolliset ulkoministeriöt yms. Kunnes törmäsin uutisiin Pariisin tapahtumista.. En sitten enään nukkunutkaan vaan peloissani tärisin peiton alla ja olin aivan shokissa. Olisi tuosta aamusta vaikka kuinka paljon kerrottavaa mutta ehkä jätän ne tällä kertaa väliin.  Puolen päivän aikoihin lähdettiin keskustaan shoppailemaan ja treffattiin muut tytöt. Pitkän ruokapaikan etsimisen ja syömisen jälkeen palattiin Sannin luo hetkeksi laittautumaan mistä jatkettiin vielä Jessin luo.

  


Aluksi tunnelma oli ehkä hieman jännittynyttä kun tavattiin uusia ihmisiä mutta pikku hiljaa me jo yhdessä tanssittiin/laulettiin menemään pitkin asuntoa.Lauantaina oli siis Party like Gatsby-bileet minne mekin illan mittaan suunnattiin. "Juhlissa" taas huomasi kuinka paljon ihmiset täällä panostaa pukeutumiseen,suurinosa juhlijoista oli kuin suoraan 1920-luvulta. Jälleen kerran tunsi olonsa alipukeutuneeksi mutta ei kauheasti ole ylimääräistä rahaa,varsinkaan mihinkään teemapukeutumisiin sillä tollaisia vaatteita/asusteita ei varmaan käyttäisi ikinä enään uudestaan. Siitä huolimatta ilta oli todella onnistunut ja näissä bailussa musiikkikin oli just kohdallaan! Tilat oli kivoja,ihmisiä oli todella paljon mutta ei silti tullut liian ahdasta tunnelmaa ja tanssilattiat olivat joka puolella aivan täynnä.  





Lauantai-sunnuntai välinen yö onkin sitten yksi tarina erikseen.. Oksentelin koko yön ja sunnuntai aamunkin eikä mikään pysynyt sisällä. Kamalan tarkasti en viitsi tosta olotilasta tai muusta alkaa kirjoittelemaan sillä joillekkin saattaa tulla jo pelkästä lukemisesta pahaolo,mutta erittäin heikossa hapessa olin sen voin sanoa. Selvisin kuitenkin tänne kotiin lepäämään ja maanantain olin sairasvuoteessa samaan aikaan kun kyseinen pöpö jylläsi myös muissa perheenjäsenissä. En edes muista milloin viimeksi mulla on ollut oksennus-/mahatautia mutta host-vanhemmat kertoivat että päiväkodista saa tollaisia pöpöjä erittäin helposti,ehkä mun kannattaa siis myös jatkossa valmistautua  tollasiin tauteihin. Kiitos Reijalle että sain yöpyä sun luona ja samalla anteeks kun en ollut mitään maailman hehkeintä seuraa,ens kerralla parempi tuuri toivottavasti mukana..:D Vaikka kyseisestä viikonlopusta on vasta viikko aikaa niin tuntuu että oon unohtanut jo joitain asioita,mutta ehkä tässä kuitenkin oli nyt kaikki oleellinen.

-Saija

tiistai 3. marraskuuta 2015

HALLOWEEN

Lauantai aamuna lähdin ensin bussilla kohti Hammia jonka jälkeen vaihdoin Düsseldorfiin menevään junaan. Treffasin Düsseldorfissa Marian ja hotellin etsimisen jälkeen päädyttiin Altstadiin etsimään ruokapaikkaa sekä hankittiin vielä joitain pikku juttuja iltaa varten. Tuntuu että aina kun oikeesti etsii jotain paikkaa sitä ei ikinä löydä,ainakaan nopeasti. Ei löydetty ruokakauppaa mistään lähistöltä ja yritettiin käyttää mun puhelimen karttaa joka oli hieman haastavaa kun akkua oli jäljellä enään 1%.Lopulta kuitenkin paikallinen neuvoi meidät lähimpään Reween joka ei onneksemme ollut enään kovin kaukana. 

Varsinkin isoissa kaupungeissa tulee aina käveltyä aivan huomaamatta tosi paljon ja kun kuuden aikoihin saavuttiin vihdoin hotellille tuntui että ois voinut vaan jäädä sängyn pohjalle köllöttelemään. Tätä iltaa oli kuitenkin odotettu ihan todenteolla joten  laittautuminenkin oli mieluisaa puuhaa ja se kävikin suhteellisen nopeasti. Pikku hiljaa meidän hotellihuoneeseen saapui muita aupaireja;kolme suomesta,yksi norjasta ja yksi ranskasta. Maria oli ainut kenet tunsin entuudestaan ja vähän jännitinkin meidän muiden "ensikohtaamista" etukäteen. Tälläkin kertaa jännitys oli täysin turhaa sillä tultiin kaikkien kanssa hyvin juttuun ja oli ihanaa tutustua uusiin ihmisiin. :)  


Alkuilta meni siis hotellihuoneessa toisiin tutustuessa jonka jälkeen suunnattiin yhden irkkupubin kautta yökerhoon. Ostettiin liput kyseiseen paikkaan jo etukäteen jonotuksen välttämisen takia. Onneksi ostettiin sillä päästiin ennakkolipuilla suoraan sisälle eikä meidän tarvinut paleltua ulkona kylmässä.Koko yökerho oli koristeltu halloween teeman mukaisesti ja ympäriämpäri oli isoja screenejä mistä näkyi milloin mitäkin luurankoa tanssimassa. Koko paikka oli tupaten täynnä jos jonkinnäköistä porukkaa;ihmiset oli oikeasti panostaneet ihan kunnolla pukeutumiseen,eikä pelkästään naiset vaan miehetkin. Enkä puhu nyt sellaisesta panostuksesta mitä suomessa silloin tällöin näkyy että muutamalla tyypillä heiluu pään koristeena pupun korvat tai yhdellä "räväyttäjällä" on naamassa muutakin kun aurinkopuuteria (kärjistetty mielipide lapinlisän kera). Noissa bailuissa ne asut oli viety ihan nextille levelille  saksassa näköjään muutenkin halloween on paljon isompi juttu kuin suomessa. Lapset käy trick or treat-kierroksilla ja jokainen kauppa oli suunnilleen katosta lattiaan päällystetty jollain halloween kamalla.

Nyt kuitenkin takaisin tohon viikonloppuun. Oli kiva päästä pitkästä   aikaa tanssimaan hyvässä seurassa,ainoa miinus mun mielestä oli se musiikki..Tykkään siitä jos tunnistan jonkun biisin ja voin tanssia/laulaa hyvin mukana,aina kun tuolla kävi niin biisi ihan yhtäkkiä muuttui ihmeellisiin teknoversioihin tai vastaaviin. Ei se kuitenkaan mun iltaa pilannut ja me viihdyttiinkin baarissa ihan aamun pikkutunneille saakka.Pizza slaissien kera raahauduttiin hotellille aivan nuutuneina. Väsymys oli aivan järkyttävä mutta silti nukuin tosi huonosti,ehkä pari tuntia koko yön aikana. Onneks väsymys ei kuitenkaan tullut vastaan vielä päivällä sillä kierreltiin düsseldorfia vielä hotellin luovuttamisen jälkeen. Sää oli aivan ihanan aurinkoinen ja lähdettiin sinne sun tänne kävelemään,päädyttiin ihanan syysruskan täyttämään puistoon.Sunnuntaisin on kiva vain tutustua itse kaupunkiin ja nauttia hyvää ruokaa kun mikään kauppakaan ei oo auki täällä saksassa.


Väsymys on alku viikon ajan ollut tosi kova ja taas muistaa miksei tuu niin usein juhlittua..Pelkästään jo reissaaminenkin vie jonkin verran voimia mutta onneksi matka ei mikään mahdottoman pitkä ollut tällä kertaa ja kaikki oli kyllä sen arvoista. Muutenkin on välillä ihan kiva päästä vähän tuulettumaan. Kiitos tytöille huipusta halloweenista! :)



Kotiin tulemisesta voisin vielä vähän kertoa,oli nimittäin taas mun mielikuvitus valloillaan.. Tulin tosiaan bussilla tänne kotiin ja mun täytyy aina kävellä jonkin matkaa pysäkiltä ennen kuin oon täällä kotona. Täällä saksassa on tosi vähän katuvaloja ylipäätänsä missään mutta vielä vähemmän tälläisillä asuinkaduilla ja koska saavuin kotiin vasta illalla oli ulkona ihan säkkipimeää. Kävelin kotiin ja ihmettelin miten sisällä palaa valot koska host-perhe oli myös reissussa ja heidän oli tarkoitus tulla vasta myöhemmin,eikä heidän toinen autokaan ollut pihassa..Olin jo ulko-ovella kun kuulin takapihalta jotain omituisia ääniä ja sen jälkeen lähdinkin jo pinkomaan karkuun.:D "Paniikkia" ei yhtään tietenkään lisännyt se että asutaan täällä hautausmaata vastapäätä. Puhelimesta oli akku loppumassa ja yritin hädissäni laittaa viestiä vaikka mihin suuntaan että mitä oikein teen kun kumpikaan host-vanhemmista ei vastannut edes puhelimeen. Siinä mielessä sitten pyörittelin kaikkia kauhu skenaarioita mutta lopulta sain hostmaman kiinni ja he kertoivat että valot oli sisällä aivan tarkoituksella..En onneksi ehtinyt aivan tuntia ulkona palelulta,kuitenkin tärkeintä oli että mitään ei ollut sattunut eli loppu hyvin kaikki hyvin.


-Saija

perjantai 9. lokakuuta 2015

OCTOBERFEST DAY 2

Oli jo aikakin tulla kertomaan Octoberfest-reissun toisesta päivästä.Meillä oli ajatuksena että toisena festipäivänä oltais herätty aikasin aamulla,että oltais ehditty olla alueella koko päivä mutta ajatuksen tasolle se kuitenkin jäi.. Molemmilla oli sen verran nuutunut olo että päätettiin jatkaa unia ja hakea alakerran mäkistä ruokaa. Pikku hiljaa laittauduttiin,kuunneltiin ikivanhoja biisejä ja keskusteltiin kaikista vanhoista ja vähemmän vanhoista jutuista. Oli ihana jutella Alinan kans ihan kaikessa rauhassa ja jälleen kerran voi taas miettiä kuinka onnentyttö oon kun omistan noin ihanan ystävän.<3 
Juteltiin tästä mun kieliongelmasta tai siis siitä että en uskalla puhua Saksaa vaikka osaisinkin ja Allu siihen sitten totesi että "tällä reissulla me puhutaan kaikille pelkästään saksaa!". Ihan hyvin se oikeastaan munkin osalta onnistui ja en oo tän reilun kuukauden aikana puhunut ees yhteensä niin paljoa saksaa kun tuolla reissussa eli sai kyllä monta kärpästä yhdellä iskulla! Lisäinfona vielä että en mahtunut kielikursseille joten täällä ollessa mulla ei oo tullut saksan puhumisen kans minkäänlaista rutiinia.
Toisena päivänä lähdettiin ehkä noin pari tuntia aiemmin hotellilta hypättiin metroon ja jäätiin "väärällä" pysäkillä pois. Tiedettiin siis millä pysäkillä meidän kannattaa jäädä jos halutaan helposti alueelle mutta haluttiin jotain jännitystä tohon matkaan joten jäätiin tarkoituksella eri pysäkille. Päätyi muuten hyväksi valinnaksi,pysäkin läheltä nimittäin löytyi puisto kauniin suihkulähteen kera. Istuskeltiin puistossa McWrappien ja juomien kans kuunnellen suomalaista musiikkia,yksinkertaisesti nautiskeltiin vaan. Lähdettiin puistosta etsimään metroa ja sen löydettyämme päädyttiin tosi hyvälle pysäkille suoraan octoberfest-alueelle,viimeistään siinä vaiheessa jalat kiitteli kovasti sillä mun kenkävalinta oli jälleen kerran ihan surkea tollaisille kävelymäärille..
Kaljateltat tuli myös nähtyä ja olihan ne sen kaiken hehkutuksen arvoisia..Valtavia rakennuksia upein sisävaloin koristeltuna ja päädyttiin vielä valitsemaan oikeat teltatkin kun vältyttiin pitemmiltä jonotuksilta.Siitä tunnelmasta puhumattakaan! Kirjaimellisesti siellä oli aivan hymy korvissa koska se tunnelma oli jotakin niin käsittämätöntä;osa ihmisistä tanssi pöydillä kaljatuoppiensa kera,kansanlaulut raikasivat ja kaikilla oli ainakin ilmeistä päätellen todella mukavaa. On hankalaa yrittää kuvailla sitä miltä se tuntui mutta en ainakaan ole koskaan kokenut mitään vastaavaa. Ihmisten pukeutuminen vielä korosti ton "tilaisuuden" erikoisuutta sillä suurimmalla osalla naisista oli yllään dirndl-mekot ja miehillä lederhosenit. Siellä olin kyllä jälleen kerran niin suu auki-simolaisena kuin vaan voi olla. :D
Oli kyllä aivan mahtava reissu jonka varmasti muistaa vielä pitkään,kiitos Alina seurasta ja kaikesta muutenkin.Matka kotiin olikin sitten asia erikseen,todella pitkä ja puuduttava..Matkustin ensin reilut 10 tuntia bussilla jonka jälkeen vaihdoin vielä junaan,kahdentoista tunnin matkustamisen jälkeen olin kyllä niin uupunut ettei seuraavan aamun kello kuuden herätys kamalasti houkutellut.Reissussa on useimmiten mukavaa mutta oli kyllä ihana palata takaisin arkeen,eikä oo muuten kotiruoka pitkään aikaan maistunut niin hyvältä kun ton viikonlopun mäkkimättöjen jälkeen.

-Saija

maanantai 5. lokakuuta 2015

OKTOBERFEST DAY 1

En täällä blogin puolella tietääkseni maininnut etukäteen että olin lähössä Octoberfesteille,mutta koska reissussa tapahtui kaikennäköistä ja oli kuitenkin niin ikimuistoinen kokemus niin ajattelin kertoa joitain juttuja tänne. 
Lähdin torstai iltana odottavaisin mielin kohti Frankfurt am Mainia sillä tiesin että edessä on ihan huippu viikonloppu,huipussa seurassa. 
Nimittäin pari kuukautta sitten sovittiin Suomessa mun ystävän Alinan kanssa että nähään ja suunnitellaan tulevaa,sillä Alina päätyi aupair-perheen valinnan kanssa myös Saksaan (onneksi). Koomista kyllä mutta kun puhuttiin asioista mitä meidän "pitää" tehdä aupair-aikana molemmat totes yhteen ääneen "meän pittää lähtä Octoberfesteille!" Great minds think alike.


Siitä se ajatus sitten lähti ja saatiin hotellikin vielä melko viime tipassa varattua ja vaikka me siitä melko kallis hinta maksettiinkin  (matkoista puhumattakaan) niin nyt jälkeenpäin voi vaan todeta että kaikki oli kyllä sen rahanmenon arvoista! 

Kuski joi turvallisin mielin autobahnalla kahvia..// Mun istumapaikka oli ihan bussin etuosassa joten sain ihailla kauniita maisemia koko matkan ajan.// Tutun näkönen tyttö tuli vastaan supermarketissa. Laitoin äidille kuvan Alinasta ja reaktiona oli tullut "Voi kamala ne on HETI jossakin viinakaupassa".
Yhden yön vietin Alinan perheen luona Frankfurtissa mistä lähdettiin aamuvarhain kohti bussiasemaa ja Müncheniä.Matkapahoinvoinnista ja väsymyksestä huolimatta päästiin ehjin nahoin perille. Hotellille saapuessa fiilis oli sitä luokkaa että ois voinu vaan rojahtaa sängylle ja alkaa koisimaan,ruuan jälkeen mieli kuitenkin melko pian muuttui. Laittauduttiin ja valmistauduttiin iltaan kahdestaan hotellilla jonka jälkeen suunnattiin kohti pääpaikkaa eli niitä kuuluisia kaljafestejä. Suorinta mahdollista reittiä me ei kuitenkaan perille päästy vaan seikkailtiin siellä sun täällä,mikä ei haitannut kyllä ollenkaan.Reissu oli ehkä senkin takia niin onnistunut kun ei stressattu turhaan mistään aikatauluista tai must see- jutuista vaan mentiin pelkästään molempien fiilisten mukaan. 

Innostuin kun snapchattiin ilmesty noita logoja aina paikan vaihduttua..// Surkea yritys bussimatkalla opetella saksalaisten olut lauluja.

Alueella sattui ja tapahtui kaikenlaista,laulettiin muunmuassa väkijoukkojen keskellä Keinutaan-biisiä hienojen tanssiliikkeiden kera ja ainiin tulihan sitä maamme lauluakin metrossa laulaa luikautettua (vain vähän nuotin vierestä,kuten tapana on..) 
Koko päivä oli kokonaisuudessaan aivan huippu ja taas tuli todettua että hauskimmat hetket tulee koettua melkeinpä aina silloin kun on vaan kahdestaan/omalla porukalla. Suomessakin ne omalla kaveriporukalla vietetyt hetket ennen bilereissuja ovat olleet paljon ikimuistoisempia kuin ne baari-illat. En silti tarkota sitä etteikö festi alueella ois ollut hauskaa,olihan meillä tosi hauskaa mutta parhaimmat naurut tais silti tulla kun kahdestaan töpeskeltiin pitkin kaupunkia.


Ekaks illaks päälle päätyi ton näköset kuteet.// Alina laitto mulle ranskanletit joista tykkäsin tosi paljon! Oli ihana kun hiukset ei ollut ollenkaan tiellä ja matkustuspäivän päätteeks oli tosi helppo ratkasu laittaa hiukset jollain tavalla kiinni.

Kovasti jälkeenpäin Alinan kans hämmästeltiin että mikä meissä oli muka niin erikoista muihin juhlijoihin verrattuna kun ekan illan aikana monet tuli pyytämään meidän kanssa yhteiskuvia?! :D
Taidettiin päätyä siihen lopputulokseen että joko kyseessä oli meidän vaaleat hiukset tai ehkä me vain erotuttiin tuhansien dirndl-mekkojen joukosta jollain tavalla. 
Mun käsitys Octoberfesteistä ei oikeastaan vastannut yhtään todellisuutta.Paitsi tietenkin oluen juonnin ja ehkä myös ihmispaljouden kannalta. Ajattelin että alueella on muutama tivolilaite ja useita kymmeniä olut telttoja vierivieren ja jotka on valmistettu jostain halppismuovista tai vastaavasta.Niitä olut telttoja ei kuitenkaan näkynyt ulkopuolelle ollenkaan?? Tai sitten oltiin vain väärällä puolella aluetta tai tapamme mukaan aivan hukassa kun nähtiin vaan useita kymmeniä tivolilaitteita.:D Eikä ne teltat tietenkään mitään syysmarkkina-teltta laatua olleet vaan kyseessä oli ihan oikeita isoja rakennuksia..

Äly&väläys liikenteessä tavallisten peace-poseerausten kera.


Toivotaan että saan pian kirjotettua myös toisesta päivästä tänne jotain!
-Saija

lauantai 12. syyskuuta 2015

LÄKSIÄISET

Heippa!

Vähän viivästyi tää mun läksiäispostaus mutta parempi myöhään kun ei millonkaan. Oon nyt ollut reilun viikon täällä Saksassa ja paljon ois täältäkin jo kertomista mutta kerron nyt kuitenkin aluksi niistä läksiäistä. Tämäkin postaus on jo pitempään ollut luonnoksissa mutta jostain syystä mulla toimii tosi huonosti netti täällä ja varsinkin kuvien lataamisen kans on ollu ongelmia ja halusin kuitenkin että jotain kuvitustakin löytyis. (Kuten varmaan kuvistakin huomaa niin noiden kokojen kans oon ihan pulassa,en saa sovitettua niitä tähän ulkoasuun ja aargh.)



Pidin mun läksiäiset viimeisenä Suomi viikonloppuna mun lähimmille ystäville.Vietettiin alkuiltaa meillä kotona jonka jälkeen jatkettiin vielä baariin ja siellä menikin sitten aamuun asti. Suunnittelin tota kyseistä viikonloppua tosi pitkään ja mietin hartaasti tarjoiluja ja koristeluita. Tarjolle päätyi esimerkiksi kyseisiä herkkuja ; pätkismuffinsseja,suklaavaahtokarkki/mansikka-vartaita,rieskarullia,minihampurilaisia jne.. Kellekkään ei varmasti jäänyt epäselväksi minne päin maailmaa olen suuntaamassa sillä koristelut olivat Saksan lipun värejä ajatellen valmistettu. Oli tosi ihanaa kun tytöt huomas että olin oikeasti panostanut näihin ”juhliin”. Silloin tuli sellanen fiilis ettei kaikki työ ole mennyt hukkaan kun vieraat huomasivat pieniäkin yksityiskohtia!
<3/olin aivan hämilläni kun sain läksiäislahjoja ja vielä aivan ihania sellasia,tyypit ootte täyttä kultaa!/twister&mangoboolii ja skumppaa



How lucky I am to have something that makes saying goodbye so hard 
-Winnie the pooh


-Saija