Tuntuu jotenkin paljon pahemmalta kun tietää että on niin kaukana toisesta,voisin kuvitella että tuntuisi ihan eriltä jos välimatkaa olisi reilun parin tuhannen kilometrin sijaan vaikka 100km.Välillä on hetkiä kun vain kaipais oman vanhemman halausta ja kuulla hänen suustaan että kyllä kaikki vielä järjestyy. Täällä myös läheisten ihmisten merkitys on korostunut aivan äärettömästi ja ikävän hetkiä tulee aina aika ajoin vastaan. Haluan kuitenkin uskoa että joka kerta kun selviän noista huonoista hetkistä vahvistun henkisesti ja tulevaisuudessa pystyn jollain tavalla paremmin käsittelemään omia tunteitani vastaavissa tilanteissa. Onneksi ei kuitenkaan oo enään kauaa kun pääsen rutistamaan rakasta iskää tämän isänpäivänkin edestä.
Eipä kylliksi lapsi voi kiittää lapsuuskodista,onnesta siitä minkä isä ja äiti lapsilleen soi,rakkautta,hoivaa elohon toi
Sulle isä nyt kiitoksen tahtoisin antaa,kun olet mua hoivannut,jaksanut kantaa
Eipä parempaa paikkaa maailmassa kuin
lapselle koti ole olemassa ♥
-Saija
Kuvat weheartit
Apua Saija I feel you!! nous vedet silmiin ko luin sun tekstii�� täälläkin vähän haikeissa tunnelmissa kun ei oo viettämässä tätä päivää kotona. Kohtalontoveri❤️
VastaaPoista<3 onneksi en ole ainut kellä on tälläsiä fiiliksiä! ihana sinä :*
VastaaPoista